Olen
nyt parin viikon ajan työskennellyt P.E. Svinhufvudin kotimuseon
Kotkaniemen parissa ja ehtinyt huomata jälleen kuinka paljon
tunteita, ajatuksia ja toiveita paikkaan liittyy. Hankkeet ja
projektit jäävät helposti etäisiki ja koko työn punainen lanka
voi hukkua hanketeknisten viilailujen taakse. Työskentelen
Kotkaniemeä kehittävässä EU-rahoitteisessa ”Kotkaniemi lentoon”-hankkeessa, mutta asiaan liittyy itsellänikin muitakin mietteitä kuin liiketoiminnallisuuden ja matkakohteen kehittäminen, joten
haluan avata näitä ajatuksia.
Ensin kelaan muutamia vuosia taaksepäin. Olen tuore maisteri, muistaakseni on vuosi 2012 ja työskentelen Lappeenrannan teknillisellä yliopistolla Etelä-Karjala-instituutissa. Olemme saaneet uudeksi johtajaksi Pertti Kolarin ja koko pieni työyhteisömme on innoissamme uusista tuulista sekä Pertin halusta viedä eteläkarjalaista humanistista tutkimusta ja kulttuuria eteenpäin. Myöhemmin eräänä joulukuisena iltapäivänä kesken pikkujoulujen saamme ikäviä uutisia – Pertti on saanut vakavan diagnoosin. Hän kuitenkin jatkoi työssään tästä vielä pitkän aikaa, ja välillä kieltämättä ihmettelinkin, kuinka hän jaksoi työskennellä. Alkoi koko ajan olla enemmän selvää, että aikaa ei ole paljon, mutta Pertti halusi pitää lankoja käsissään ja viedä visioitaan eteenpäin. Tahto tehdä töitä oli suuri.
Vapaa-ajalla Pertti oli aktiivinen Kotkaniemen puolestapuhuja ja oli perustamassa vuonna 2013 Kotkaniemi-säätiötä sen jälkeen, kun Museovirasto ilmoitti Kotkaniemen kotimuseon lakkauttamisesta. Myöhemmin jo muualla työskennellessäni luin lehdestä Hilkka Suoanttilan kauniin muistokirjoituksen Pertistä ja siitä miten ison työn hän Kotkaniemen eteen teki. Vielä viimeisinä hetkinään Pertti ehti olla Kotkaniemi-säätiön puheenjohtajana mukana allekirjoittamassa Museoviraston ja Senaatti-kiinteistön kanssa sopimuksen, joka käytännössä estin kiinteistön menon myyntiin.
Kotkaniemi-säätiö on tähän asti toiminut paljon vapaaehtoisvoimin. Paikallisesti siinä toimivat ihmiset ovat tehneet valtavasti töitä ruohonjuuritasolla – järjestäneet talkoita, käyneet neuvotteluja ja pitäneet kokouksia. Leaderista saadun EU-rahoituksen turvin minä pystyn nyt ensimmäisenä ihan täyspäiväisesti palkattuna reilun vuoden verran käyttämään työaikaani paikan toiminnan suunnitteluun.
Uutisista on voinut lukea, että Kotkaniemen kunnostetaan parhaillaan valtion toimesta miljoonaluokan budjetilla. Tämä on valtavan työvoiton saavutus ja hieno ele P.E. Svinhufvudin muistolle sekä Kotkaniemelle paikkana. Kun tarkkaan tehty ja historiaa viimeisen päälle kunnioittava restaurointi valmistuu, toimii Kotkaniemi-säätiö tiloissa Museoviraston vuokralaisena ja on vastuussa näyttelyiden järjestämisestä ja tilan hallinnoinnista.
Työ Kotkaniemen eteen ei siis ole vielä päätepisteessään. Tarvitaan vielä resursseja oppaiden palkkaamisen, esitteiden painamisiin, tiedottamistyöhön ja moneen muuhun käytännön asiaan. Säätiö tekee jatkuvasti valtavasti töitä Svinhufvudien kotipaikan säilyttämiseksi arvoisenaan kohteena. Tämä työ vaatii tukea. Kannattaa siis käydä katsomassa Kotkaniemen kotisivuilla oleva rahankeräys museotoimintaa varten - rahankeräys on voimassa syyskuun loppuun ja kaikille rahoille tulee edelleen vieläkin käyttöä. Keräyksen tiedot löytyvät tämän linkin takaa: KLIK.
Lopuksi
on vielä todettava, että itse en ole ollut mitenkään erityisen
kiinnostunut presidenttien historiasta ja tiedän, ettei moni
ikäiseni valitse ykkösmatkakohteekseen presidentin kotimuseota.
Minulle Kotkaniemestä on tullut myös itseäni koskettava, kun olen
tutustunut sen monipuoliseen historiaan sekä nähnyt miten sydämestään moni on
sen eteen töitä tehnyt. Paikka on ainutlaatuinen, hyvin säilynyt
ja rikas historialtaan. Jos haluamme säilyttää omaa
kulttuuriperintöämme ja kertoa siitä eteenpäin, tarvitaan
tällaisia paikkoja.
Kotkaniemen tulevaisuuden turvaamiseksi kotimuseoon tarvitaan paikan henkeen sopien yrittäjiä kahvilaa pyörittämään, tuotteita myymään, kokouksia pitämään ja asiakaitaan tuomaan. Tarvitaan järjestöjä viljelemään Ellenin hyötypuutarhaa ja mainostamaan paikkaa omille verkostoilleen. Tarkoitus ei ole rikkoa paikan luonnonrauhaa tekemällä siitä massaturistikohdetta. Paikan historiallinen arvo on aina ykkösarvo. Kuitenkaan kaiken tämän pyörittäminen ei voi olla vain vapaaehtoisten harteilla. Siksi Kotkaniemi tarvitsee laajempaa toimintaa ympärilleen pyöriäkseen.
Tämän verkoston kasaamiseksi minut on palkattu. Minulle saa soittaa, laittaa viestiä tai tulla käymään toimistollani Luumäen kunnantalolla. Tulen järjestämään Kotkaniemeen liittyviä tilaisuuksia syksymmällä yhdessä erilaisten paikalliset yrittäjät ja asukkaat tuntevien ihmisten kanssa. Lauantaina 1.7. säätiö on mukana Risulahden kyläpäivässä kertomassa omalla pisteellään Kotkaniemen kuulumisia, tervetuloa sielläkin jutustelemaan.
Heini Kähkönen
Kotkaniemen tulevaisuuden turvaamiseksi kotimuseoon tarvitaan paikan henkeen sopien yrittäjiä kahvilaa pyörittämään, tuotteita myymään, kokouksia pitämään ja asiakaitaan tuomaan. Tarvitaan järjestöjä viljelemään Ellenin hyötypuutarhaa ja mainostamaan paikkaa omille verkostoilleen. Tarkoitus ei ole rikkoa paikan luonnonrauhaa tekemällä siitä massaturistikohdetta. Paikan historiallinen arvo on aina ykkösarvo. Kuitenkaan kaiken tämän pyörittäminen ei voi olla vain vapaaehtoisten harteilla. Siksi Kotkaniemi tarvitsee laajempaa toimintaa ympärilleen pyöriäkseen.
Tämän verkoston kasaamiseksi minut on palkattu. Minulle saa soittaa, laittaa viestiä tai tulla käymään toimistollani Luumäen kunnantalolla. Tulen järjestämään Kotkaniemeen liittyviä tilaisuuksia syksymmällä yhdessä erilaisten paikalliset yrittäjät ja asukkaat tuntevien ihmisten kanssa. Lauantaina 1.7. säätiö on mukana Risulahden kyläpäivässä kertomassa omalla pisteellään Kotkaniemen kuulumisia, tervetuloa sielläkin jutustelemaan.
Heini Kähkönen
projektipäällikkö
/ Kotkaniemi lentoon
heini.kahkonen(at)kotkaniemi.fi
puh. 040 522 7553
puh. 040 522 7553
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti